perjantai 29. huhtikuuta 2016

Sairaankuljetusasiaa

Turkissa ajetaan nyt vahvasti ihmisten tietoisuuteen yleistä hätänumeroa 112. Monet turistit ja
lähde: mfa.gov.tr
paikallisetkin tilaavat vielä tarvittaessa ambulanssin yksityissairaaloiden omista ambulanssinumeroista, niin kuin ovat ennenkin tottuneet tekemään. Itselläkin on ollut tuo sama tapa, ja puhelimessa on valmiiksi tallennettu tietyn sairaalan ambulanssipalvelun numero. Nyt kannattaa muistaa myös 112, tai erityisesti 112. Se on täällä valtakunnallinen, kattava ja monipuolisella kalustolla varustettu hätäkeskuspalvelu (
Anlaşıldı merkez).  Jokaisena viikonpäivänä ja kellon ympäri on käytettävissä hätäkeskuspalvelu myös seuraavilla kielillä: saksa, englanti, venäjä, arabia, fars numerossa 444 47 28. 
Viimeisten seitsemän vuoden aikana hätäkeskuksten määrää on kasvatettu 481stä 1.361een. Ambulanssi saadaan paikalle 90%ssa tapauksista 10-30 min sisällä soitosta. ambulanssien määrää on kasvatettu 619stä 2.395een, ja kaikki käytössä olevat ambulanssit ovat nyt eurooppalaisen EN1789 standardin mukaisia. Tietyillä alueilla on käytössä myös nelivetoambulanssit mm talviolosuhteiden vuoksi. Ambulanssiveneitä on meriolosuhteisiin tapahtuvia pelastustehtäviä varten. Kaikissa ambulansseissa ja ambulanssihelikoptereissa on käytössä digitaalinen ohjelmisto, jossa soitettu puhelu paikantuu kartalle ja jonka kautta mm näkyy lähimmät tehohoitopaikat yms.

Vuonna 2008 aloitettu helikopteriambulanssitoiminta on tuonut tähän mennessä avun 25.000
lähde: mfa.gov.tr
avuntarvitsijalle. Tämän lisäksi noin 2.000 elinkuljetusta on suoritettu ambulanssihelikopterien avulla. Nyt uusinta uutta on yötoiminen ambulanssihelikopteri. Toukokuun 7. päivän jälkeen myös Antalyan maakunnan alueella toimii yksi yökuljetuksiin erikoistunut ambulanssihelikopteri. Ambulanssihelikoptereita on nyt ainakin 17, en muista tarkkaa lukumäärää... Ambulanssilentokoneita on ainakin kaksi, Hawker 900 tyyppinen turbojet ja King Air 350 tyyppinen turbojet.



Sağlık Bakanlığı'na bağlı "Uluslararası Hasta Destek Birimi" 444 47 28 numaralı telefondan 7 gün 24 saat kesintisiz olarak 6 ayrı dilde (Almanca, İngilizce, Fransızca, Rusça, Arapça ve Farsça) tercümanlık destek hizmeti vermektedir. Uluslararası hastalar için söz konusu telefon hattından telekonferans ile her an sağlıkla ilgili;
1) 112 Acil çağrı hattını arayan yabancı uyruklu hastalara
2) 184 Sabim hattını arayan yanamcı uyruklu hastalara,
3) Bakanlığımıza bağlı hastaneler, taşra teşkilatı ve merkez teşkilatımızın idari birimlerini telefonla arayan yabancı kişilere,
4) Ülkemize gelen yabancı uyruklu hastalara ve turistlere sağlıkla ilgili konularda,
5) Bakanlığımıza bağlı hastanelerde tedavi gören uluslararası hastaların medikal raporlarının çevirilerinde,
6) Yabancı kişinin özel veya kamudan hizmet almasına bakmaksızın tercümanlık ve destek hizmeti verilmektedir.

 http://www.mfa.gov.tr/ilk-yardim-ve-acil-saclik-hizmetleri.tr.mfa

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Suomi-Turkki -jääkiekkoa

Turkin Valtion kulttuuri- ja matkailutoimisto on tukenut suomalaista jääkiekkojoukkue Jokereita jo vuodesta 2013 lähtien. Nyt on toteutumassa turkkilaisten kutsusta Jokereiden Istanbulin vierailu ja samalla myös ystävyysottelu 3. divisioonan MM-turnauksen voitaneen Turkin jääkiekkomaajoukkueen kanssa. Mielenkiintoista, eikö totta. Mitä muuta tiedät Turkin jääkiekkomaajoukkueesta? Täytyy myöntää, että edellistä uutista lukuunottamatta en mitään muuta. On jännä nähdä, syttyvätkö turkkilaiset tähän lajiin kuten jalkapalloonkin, tai edes puolella siitä palosta :)) .

Tuohon kutsutapahtumaan liittyy myös Turkin urheilumatkailu, sillä matkan aikana esitellään Turkin ja erityisesti Istanbulin ympärivuotisia urheilumatkailumahdollisuuksia. Istanbul sijoittui Tripadvisor-palvelun maailmanlaajuisessa Traveller's Choice kohdelistauksessa toiseksi. Istanbuliin on todella helppo tulla, ja onhan ilmasto kuitenkin eri luokkaa kuin Suomessa pahimmilla pakkasilla. Toisaalta Istanbul 11 miljoonan asukkaan kaupunkina pystyy tarjoamaan uskomattoman monipuoliset ja laadukkaat puitteet monien yllättävienkin urheilulajien toteuttamiselle. Niin on Alanyassakin. Täällä on panostettu todella paljon eri urheilulajien toteuttamismahdollisuuteen sekä harrastaja-, kilpailija- että joukkuenäkökulmasta. Olipa sitten kyse yksilö-, joukkue- tai vaikka vammaisurheilusta, niin treenimahdollisuudet löytyvät ympäri vuoden. Istanbuliin Suomesta pääsee suoralla lennolla myös talviaikaan, ja Alanyaan tarvitaan yksi koneen vaihto, esimerkiksi Istanbulissa.

Jokereiden ja Turkin jääkiekkomaajoukkueen kohtaamista ja matkatunnelmia voi seurata tunnuksilla @turkki.fi ja @jokerihtc.
Turkin facebooksivuilla tapahtumia päivitetään myös, osoitteessa facebook.com/turkki.fi

Tuo lehdistötiedote löytyy osoitteesta www.news.cision.com

torstai 14. huhtikuuta 2016

Faktatietoa Turkista maantieteen näkökulmasta

Tähän alle liitän juniorin aikanaan lukiossa tekemän työn, vain tietyiltä osin.
Tuosta löytyy erityisesti kuvien ja linkkien kautta monenlaista tietoa Turkista

Turkki

Alueen sijainti maapallolla

 
    Turkki on euraasialainen valtio, joka sijaitsee Kaakkois-Euroopan nurkalla, hieman Euroopan ja enimmäkseen Aasian puolella. Suurin osa Turkkia sijaitsee Anatolian niemimalla josta käytetään myös nimitystä Vähä-Aasia. Turkin naapureina ovat Euroopan puolella Kreikka ja Bulgaria ja Aasian puolella koillisesta aloittaen Georgia, Armenia, Azerbaizan, Iran, Irak ja Syyria. Etelässä rajanaapurina on Kyproksen saarella myös Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, jonka itsenäisyyden on tunnustanut ainoastaan Turkki. Turkki rajoittuu etelässä Välimereen, lännessä Egeanmereen, luoteessa Marmaranmereen ja pohjoisessa Mustaanmereen. Pinta-alaltaan Turkki on 780.580 km² ja on maailman 36.ksi suurin valtio. 

    Kuvan lähde: http://www.turkcebilgi.com/uploads/media/harita/turkiyenin_konumu.png.
     
Kuvassa Turkki on punaisella. Turkin koordinaatit ovat 39.1667° N ja 35.6667° E. Kuvassa näkyy Turkin luoteisimman osan liittyminen Eurooppaan niin, että väliin jää Marmaran meri ja Bosborinsalmi. Bosborinsalmen etelän puoleinen osa Turkkia kuuluu Aasian puolelle ja pohjoisen puoleinen osa Eurooppaan. Alla olevassa kartassa näkyy tarkemmin Turkki ja sen naapurimaat.

Kartan lähde: http://www.turkcebilgi.com/harita/t%C3%BCrkiye
Lähde: http://www.turkcebilgi.com/uploads/media/harita/turkiye_siyasi_harita.png



Luonnonolot

 pinnanmuodot

 
Anatolian niemimaa, jolla Turkki sijaitsee, on ylätasankoa, joka nousee itään päin mennessä. Suurin osa Turkkia on vuoristoa, jonka keskimääräinen korkeus on 1000 m merenpinnan yläpuolella. Pohjoisessa Mustanmeren suuntaisesti ovat Köroglu vuoristo ja Pontic vuoristo, jotka kuuluvat Vähä-Kaukasus vuoristoon. Pontic vuoristosta Karsin alueelta löytyy Turkin korkein kohta, Ararat-vuori, joka kohoaa 5137 m merenpinnan yläpuolelle. Samasta vuoristosta löytyy Büyükagri Dagi vuori, jonka korkeus on 5.068 m. Pohjoisesta etelään tullessa väliin jää Anatolian ylänkö, ja etelässä Välimeren suuntaisesti on Taurusvuoristo, joka jatkuu Kaakkois-Turkkiin Iranin ja Irakin rajoille asti. Kartassa vihreät alueet ovat alankoja ja ruskeat ylänköjä. 

Kartan lähde: http://www.turkcebilgi.com/uploads/media/harita/turkiye_topografya.jpg

lähde: kleopatrahomes.com

Turkki sijaitsee kahden mannerlaatan välissä ja alueella on usein maanjäristyksiä. Kuvassa punaisella merkityillä alueilla maanjäristysriski on suurin.

vesistöt

 
Turkin tunnetuimmat joet ovat maan itä- ja kaakkoisosissa olevat Eufrat ja Tigris. Ne saavat alkunsa keskiseltä Anatolian ylängöltä ja laskevat Persianlahteen. Anatolian ylängöltä saa alkunsa myös maan pisin joki Kızılırmak (1355 km), joka laskee Mustaanmereen. Monet Turkin joista on valjastettu sähkön tuotantoon ja patojen taakse on syntynyt suuriakin tekojärviä. Turkissa on noin 200 järveä, ja osa niistä on suolapitoisia kuten esim. suurimmat järvet Van Gölü Itä-Turkissa ja Tuz Gölü Keski-Anatoliassa. Laskujoeton Van Gölü sijaitsee lähellä Iranin rajaa 1.646 metrin korkeudessa. Pinta-alaltaan se on 3.713 m2 ja suurin syvyys on 457 m. Van Gölün suolapitoisuus on 2,2% ja pH on 9,8. 
 
Lähde: http://usi.web.tr/gorsel/i/turkiye-goller-haritasi/
  

ilmasto ja kasvillisuus 



Turkki on pinta-alaltaan laaja ja ilmasto-olot vaihtelevat paljon pohjoisen ja etelän sekä sisämaan ja rannikkoalueiden välillä. Pohjois-Turkissa Mustanmeren lähistöllä on lauhkea ilmasto, sisämaassa on mannerilmasto ja eteläisillä ja lounaisilla sekä läntisillä merenrantaseuduilla on Välimeren ilmasto. Turkissa Välimeren rannikolla on subtrooppista ilmastoa. Välimeren vaikutus ei ulotu Anatolian ylängölle rannikon vuoristojen vuoksi. Anatolian ylängöllä on selkeät neljä vuodenaikaa, samoin Itä- ja Pohjois-Turkissa. Etelä-Turkissakin on vuodenajat mutta niiden erot ovat pienemmät.
Bosborin salmen ympäristössä Istanbulissa talvilämpötilat laskevat joka vuosi hieman pakkasen puolelle, tosin keskiarvo on +4 C. Istanbulin kesälämpötilat ovat noin +20 - +30 C. Siellä vuosittainen sademäärä on 500 – 800 ml. Maan pääkaupungissa Ankarassa, joka sijaitsee Aanatolian ylängön pohjoisosassa, on huomattavasti ankarampi sää. Talvet ovat lumisia ja talvisin lämpötila on – 5 - +5 C. Kesäisin lämpötilat ovat +20 - +30 C. Turkin kuivinta aluetta ovat Konyan ja Malatyan tasangot, joilla sataa vuosittain alle 300 ml. Eniten sataa Mustanmeren rannikolla, jossa vuosittainen sademäärä voi nousta jopa 2.200 ml:aan. Kylmimmät alueet on idän ja pohjoisen ylängön vuoristoseuduilla, jossa lämpötila saattaa talvisin laskea jopa -30 - -40 C:een ja lumisimmilla vuoristoalueilla lunta saattaa kertyä talven aikana jopa 1,5 – 2 metriä.

Lähde: http://matkaoppaat.com/alanya/
 
Kasvillisuus vaihtelee Turkin alueella yhtä voimakkaasti kuin ilmastokin. Kasvillisuuden mukaan Turkki jaetaan viiteen vyöhykkeeseen: 1) Välimeren ja Egeanmeren kasvillisuusvyöhyke, 2) Mustanmeren kasvillisuusvyöhyke, 3) arokasvillisuuden vyöhyke, 4) suokasvillisuuden vyöhyke ja 5) alppikasvillisuuden vyöhyke. Kasvilajeja on noin 9000. Rehevimmät metsät ovat Mustanmeren rannikoilla ja eniten värikkäitä kukkia ja banaaniplantaaseja on etelärannikolla. Välimeren ja Egeanmeren alueella kasvaa enimmäkseen paksulehtisiä pensaskasveja, jotka kestävät kuumaa ja kuivaa kesää. Santelipuu, myrtti, päivännouto, laakeripuu ja punamänty ovat yleisimpiä Välimeren vyöhykkeen kasveja. Siellä kasvatetaan mm oliiveja, viikunoita, tomaatteja, avokadoja, sitruksia, banaaneja, persikoita, kurpitsoita, soijaa, maissia, puuvillaa, ja linssejä. Myös unikot ovat yksi viljellyimmistä kasveista. Mustanmeren alueen ilmasto on leuto ja runsassateinen, joten siellä viihtyvät hyvin valkopyökki, tammi, hasselpähkinä, kastanja, vaahtera, saarni, lehmus sekä villiluumu ja kirsikkapuut. Alueella kasvatetaan paljon hamppua, teetä, kiwihedelmää ja pähkinöitä sekä tomaattia. Aroilla kasvaa heinien lisäksi mm paljon kukkia, esim päivänkakkarat, leinikit, unikot ja orvokit. Aroalueilla kasvatetaan paljon linssejä, perunoita, papuja, manteleita, vehnää, ruista, kauraa ja kikherneitä, omenoita ja aprikooseja. Suoalueilla mm kaislat, mintut, vesileinikit ja iirikset kasvavat runsaina kasvustoina. Alppikasvillisuuden vyöhykkeellä on heinien lisäksi
 
lähde: https://cografyabilim.wordpress.com/category/illerimizi-taniyalim/


Väestö ja asutus

 
    Turkin väkimäärä 31.12.2014 oli 77.695.904. Kasvua edellisvuoteen oli 13,3 promillea eli suunnilleen saman verran kuin edellisinäkin vuosina. Väestöstä miehiä on 50,2%. Väestöstä noin 40% elää maaseudulla. Suurimmat kaupungit ovat Istanbul (14.377.018), Ankara (5.150.071), Izmir (4.113.072), Bursa (2.787.539), Adana (2.165.595).
    Turkin alueen historia on pitkä ja vivahteikas, ja lyykialaiset, lyydialaiset, joonialaiset, doorilaiset, persialaiset, makedonialaiset, roomalaiset, bysantit, seljukit ja ottomaanit sekä monet muut ovat jättäneet jälkensä myös väestöön. Etnisistä ryhmistä suurimmat ovat turkkilaiset (n.80%), kurdit (n.20%) sekä kreikkalaisia, armenialaisia, juutalaisia ja pieniä määriä useita muista maailman maista. Tämä tieto tullee muuttumaan lähiaikoina, sillä Syyrian ja Irakin suunnalta tulleita pakolaisia on loppuvuodesta 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana tullut Turkkiin jo 1,6 miljoonaa ja Turkkiin saapuvien pakolaisten määrän odotetaan YK:n mukaan kasvavan jopa 2,6 miljoonaan. Saman aikaisesti Turkin oma väestö kasvaa koko ajan erityisesti presidentti Erdoganin aktiivisen kannustuksen ja konservatiivisiin arvoihin ohjaavan perhepolitiikan johdosta. Väestö ei jakaudu tasaisesti pitkin maata, sillä Turkissa on isoja vuoristoalueita, jotka ovat kokonaan tai lähes asuttamattomia. Väestöntiheys on suurinta Marmaranmeren, Egeanmeren ja Välimeren turisti- ja teollisuusalueilla. Pienin väestöntiheys on Itä- ja Kaakkois-Anatolian karjanhoitoseuduilla.
    Turkissa enemmistö puhuu turkkia (80%). Toiseksi yleisin kieli on kurdi (vajaat 20%). Lisäksi puhutaan mm arabiaa sekä lukemattomia maahanmuuttajien kotikieliä, jotka ovat hyvin pieni osa kokonaisuudesta. Turkkilaisista 99,8% on muslimeja ja heistä suurin osa on sunnimuslimeja. Lisäksi on kristittyjä, juutalaisia ja ateisteja 0,2% sekä pieniä määriä muita maahanmuuttajien mukanaan tuomia uskontoja.

    Väestön ikärakenne näkyy seuraavasta väestöpyramidista
      Lähde: http://www.tuik.gov.tr/PreHaberBultenleri.do?id=18616

Luonnonvarat ja elinkeinot 

    Turkista löytyy ja siellä jalostetaan fossiilisia polttoaineita maakaasua, öljyä ja hiiltä. Lisäksi jokia on monin paikoin padottu jotta saadaan tuotettua vesivoimalla sähköä. Turkissa louhitaan marmoria ja kalkkikiveä ja niitä käytetään rakentamisessa paljon. Monin paikoin ne ovat halvempaa kuin puu, josta on pulaa. Kaivosteollisuutta Turkissa on monin paikoin, ja kaivokset tuottavat mm. kultaa, kromia, kuparia, lyijyä, mangaania, nikkeliä, piioksidia, rautaa, antimonia ja sinkkiä. Turkin kaivosteollisuus on viime vuosina joutunut uutisiin erityisesti tuhoisien kaivostapaturmien vuoksi.
    Merkittävimmät vientituotteet ovat tekstiilit ja terästuotteet. Turkissa on paljon vaatetehtaita koska se on aiemmin ollut halpatuotantomaa. Monet muotitalot ovat teettäneet merkkivaatteensa Turkissa, ja myös Suomeen tulee paljon Turkissa valmistettuja tekstiilejä. Jatkossa osa Turkissa tuotteensa teettäneistä siirtänee sopimukset afrikkaan, jossa tekstiiliteollisuus on nousussa ja työvoima on vielä halvempaa. Turkissa riittää silti ostovoimaa omastakin takaa. Vehnä, riisi, puuvilla, tee, tupakka, pähkinät ja hedelmät ovat tärkeitä sekä maan sisäiselle taloudelle että viennille. Turkki on yksi suurimmista puuvillan ja lampaanvillan tuottajamaista.
    Turkki elää monilta osin turismista. Palveluelinkeinot ovat merkittävä työllistäjä ja elinkeino. Maaseutualueilla merkittävimmät elinkeinot ovat lampaiden ja vuohien kasvatus sekä hedelmien ja viljan tuotanto.


Liikenneverkostot / infrastruktuuri 

    Turkissa on 2014 avattu Euroopan ja Aasian yhdistävä, Bosborinsalmen alle rakennettu liikennetunneli. Turkin rautatieverkosto on harva maan pinta-alaan nähden. Rautatieverkoston rakentamista haittaa mm. vuoristoisuus. Olemassa oleva rataverkko on hyvässä kunnossa ja toimiva sekä henkilöliikennettä että teollisuuden tarpeita ajatellen. Junalla matkustaminen on Turkissa halpaa Suomen hintoihin verrattuna.
    Autoteitä Turkissa on kohtuullisen paljon, tosin edelleen esim Alanyan lähistöllä on alueita, joissa on paikallista asutusta mutta jonne ei ole autolle ajokelpoisia teitä. Turkin vilkkaimmin liikennöidyt tiet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta monet pienet tiet ovat heikkokuntoisia. Linja-autolla matkustaminen Turkissa on erittäin halpaa Suomen hintoihin verrattuna.
    Lentokenttiä Turkissa on noin 100 ja koko ajan rakennetaan ja avataan uusia ja isompia. Lentomatkustaminen on suosittua ja erittäin halpaa Suomen hintoihin verrattuna. Turkin tärkeimmät satamakaupungit ovat 

Lähteet