torstai 30. kesäkuuta 2016

Turkin vaarallisia eläimiä


Violonistihämäkäkki, Brown Recluse Spider
Tässä listausta Turkissa esiintyvistä vaarallisista eläimistä. Tuli ihan kylmät väreet listan eläimiä katsoessa, sillä olen tavannut niistä viisi, kaksi kotini sisäpuolella ja yhden iholta ( hyttystä ei laskettu tuohon mukaan). Tosin, liikun alueella enemmän kuin mitä turisti liikkuu, ja erilaisissa paikoissakin. Huominen teksti liittyy tavallaan myös tähän.

Violonistihämähäkin pureman kudostuhokohta niskassa
Violonistihämähäkki, Brown Recluse Spider on myrkyllinen ja hengenvaarallinen. Sen purema aiheuttaa pehmytkudoskuoliota ja vaatii sairaalahoitoa. Tällaisia tapasin kotona Kalella, niiden etujalkojen ja selän kuvion muodostama V oli selkeästi havaittavissa. Hämähäkkejä inhoavana tapoin ne aina tavatessa, enkä kysellyt oletko menossa vai tulossa. Joskus harvoin jotkut selviävät tuollaisen hämähäkin puremasta pelkällä kutinalla ja pienellä turvotuksella. Purema voi aiheuttaa ulospäin näkyvän kuostuhon lisäksi myös uneliaisuutta, oksentelua, kuumetta, lihaskipuja, sisäelinvaurioita ja kuoleman. Yleensä tarvitaan kuukausien sairaalahoito. Nämä hämähäkit ovat arkoja, eivät aggressiivisia, mutta hyökkäävät ja puolustautuvat
tarvittaessa, puremalla myrkyllisesti. Ne asustelevat yleensä kivien koloissa (ja vanha, hiljainen kivitalokin näytti kelpaavan).

Tässä viereisessä kuvassa on violonistihämähäkin puremasta alkunsa saanut kudostuho naisen niskassa. Tuon hoitaminen ei olekaan ihan pikkujuttu. Kaikki muutkin hämähäkin puremasta kuvatut tuhot ja puremakuvat olivat samaa laajuusluokkaa. Ohjeeksi sanotaan, että halutessasi kaivella kivenkoloja tai käännellä kiviä, käytä suojakäsineitä. No, tämän jälkeen kääntelen kiviä ainoastaan rantavedessä...

Tuon hämähäkin lisäksi Turkkiin on levinnyt myös Musta leski, Jahtihämähäkit (Sparassidae) sekä Yellow sac spider . Tuossa viimeisen hämähäkin linkissä on muidenkin tietoja ja kuvia listattuna www.Matelijamaailma.com
-sivulta, ja yllättäen myös Suomesta löytyy pari myrkyllistä hämähäkkiä. Ovat saman listan lopussa.

Yksi Turkissa esiintyvistä skorpionilajeista
Skorpioneja Turkista löytyy myös, niin kuin erään naisen kanssa joskus olemme keittiössä huomanneet. Auenneiden granaattiomenien mukana matkusti kotiin sellainen pieni, ja vikkelästi keittiön kaapiston alle piiloon juossut, arviolta n. 4,5 cm pitkä skorpioni. Ihmiset näkevät täällä harvoin skorpioneja, sillä ne ovat arkoja ja pyrkivät välttämään ihmiskontaktin. Ne hyökkäävät vain puolustautuakseen, ja silloin pistävät hännässä olevalla myrkkypistimellä. Turkissa on noin 15 erilaista skorpionilajia (buthidae). Pisto on Turkin tietolähteiden mukaan täällä yleensä aina kivulias, mutta hengenvaarallinen vain lapsille ja heikkokuntoisille / monisairaille sekä allergikoille. Skorpioneja on eniten Kaakkois-Turkissa ja Marmaran alueella. Turistit kohtaavat niitä vain hyvin harvoin.



Punkki
Punkkeja täälläkin on, ja paljon. Ennen tätä kirjoitusta, ja pientä asiaan perehtymistä ajattelin lapsellisesti, etteivät punkit ole täällä vaarallisia koska ne eivät kanna borrelioosia... Olipa typerästi ajatelt, sillä jotkut niistä kantavat siitä edestä jotain muuta ei-toivottavaa. häätöön tarvittavia lääkityksiä, eikä kaikilla kotieläimilläkään. Turkissakin kuolee vuosittain ihmisiä punkin levittämään Krimin-Kongon verenvuotokuumeeseen ( Crimean Congo Hamorrhagic Fever).  Yli 500 tartuntatapausta tapausta ilmenee vuosittain, ja niistä 5-6% johtaa kuolemaan (noin 30 henkilöä/vuosi). Tämän vuoksi punkki lasketaan täällä ihmiselle vaaralliseksi eläimeksi.

Punkkeja on luonnossa runsaasti, ja ihmisten ulottuville niitä kantavat erityisesti kissat ja koirat. Katueläimillä ei tietenkään ole ulkoloisten  Itselläni ihossa olleet molemmat punkit sain siltä kissalta, joka muutti meill hetkeksi, ja punkit tulivat lääkityksestä huolimatta. Kissalla oli käytännössä punkkeja lähes joka päivä jossakin turkin kätköissä... joten onneksi se on nyt toisessa kodissa. Tuon lisäksi luonnossa paljon liikkuvat ihmiset voivat saavat punkkeja mukaansa heinikoista ja pusikoista. Kannattaa opetella oikeaoppinen punkin poisto, sillä väärällä tavoin irrotettuna punkin sylkeä erittyy entistä enemmän ihon alle, ja tartuntariski kasvaa.

Tuhatjalkainen, centipedes, myriapoda
Tuhatjalkaiset, centipedes, (myriapoda) . Näitä oli Kalella asunnossa ihan riesaksi asti, ja kerran löysin sellaisen varpaan ympäri kiertyneenä sieltä polttamasta ihoa. Nämä voivat kasvaa jopa 30 cm pitkiksi, joten se, jonka löysin Kalen kodistani oli vain keskenkasvuinen, vaikkakin noin 14-17 cm pitkä. Tapettuna ja kerälle kieriytyneenä sitä oli vaikea mitata... Tuhatjalkaiset asuvat maanpinnalla lehtien alla, kuolleiden puiden osien
alla ja kivien alla. Ne ovat tehokkaita "kompostoreja". Osa niistä on kasvissyöjiä ja osa petoja. Turkissa tavataan vuosittain noin 5.000 tuhatjalkaisen pistoa, joista useimmat ovat harmittomia, aiheuttaen turvotusta, tulehdusta ja kipua. Joillekin puremat ovat hengenvaarallisia, ja vaativat antibioottihoitoa. Muutamia ihmisiä kuolee vuosittain tuhatjalkaisten pistoihin. Myrkyllisen tuhatjalkaisen myrkky on hermostoa lamaavaa, ja nämä tuhatjalkaisett lasketaan erittäin myrkyllisiksi eläimiksi.


Musta aavikkokobra, Walterinnesia Aegyptia
Täällä elävistä käärmeistä osa on myrkyllisiä ja osa ei. 12 myrkyllistä käärmelajia. Musta aavikkokobra (Walterinnesia aegyptia) voi kasvaa jopa kaksi metriä pitkäksi. Sen hermostoa lamauttava myrkky on hengenvaarallista, ja käärme hyökkää yleensä vain provosoituna. Näihin olen törmännyt vuoristossa vieraillessa, tosin ne olivat jo kertaalleen autolla yli ajettuja. Sarvikyy, horned viper, (Cerastes cerastes) on täällä myös yleinen käärmelaji, joka on noin 30-50 cm pitkä ja aikalailla hiekan värinen otus. Turkissa tavataan myös 8 muuta kyylajia. Tässä niistä neljä: Vuorikyy  Ottoman viper (Montivipera xanthina), Anatolian kyy, Anatolian Viper, (Vipera Anatolica) , Kyy, Northern Viper, (Vipera berus), Mount Bulgar Viper (Montivipera bulgardaghica), tulee jo käärmeistä ylitarjontaa... yök.
Turkissa tunnetaan ainakin

Sarvikyy, Horned Viper, Cerastes cerastes
Hyttyset ja malaria. Muutamia tapauksia malariaa raportoidaan vuosittain Kaakkois-Turkista, Mardinin alueelta. Sinne mennessä, erityisesti touko-lokakuulla, etenkin monisairaiden ja heikkokuntoisten kannattanee ottaa malarianehkäisylääkitys. Mlariaa kantavat hyttyset kantavat usein myös Zika-virusta, mutta sitä ei käsittääkseni ole Turkissa tavattu.

Meduusat (Scyphozoa) ovat ylikalastamisen ja ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet myös Turkin rannikoilla. Välimeressäkin on harmittomien meduusojen lisäksi niitä vaarallisia, neurologisia oireita aiheuttavia meduusoja (rhopilema nomadica), jotka ovat hengenvaarallisia erityisesti lapsille ja heikkokuntoisille. Meduusan pinnalla olevat poltinsolut erittävät myrkkyä, jonka avulla meduusa normaalisti saalistaa. Tuo myrkky aiheuttaa kivuliaita polttojälkiä myös niidn harmittomien meduusojen koskettamisen seurauksena. Herkimmille niistäkin saattaa tulla isompia oireita, varsinkin, jos altitus on runsasta. Ensiapuna huhtele iho merivedellä ja viinietikalla, ota kipulääkettä ja antihistamiinia tarvittaessa, kortisonivoiteesta on apua. Jos tulee yleistä huonovointisuutta, oksentelua, väsymystä, lihaskramppeja tai päänsärkyä, niin hakeudu lääkäriin viimeistään siinä vaiheessa. drjuhamielikainen.com/news/mika-avuksi-meduusan-pistoon/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.