perjantai 27. helmikuuta 2015

Turkin liittyminen EU:hun

Turkki vakuuttaa pyrkivänsä EU:n jäseneksi – "Saamme arviolta kolmessa vuodessa viisumivapauden"

Turkin EU-ministeri Volkan Bozkir uskoo EU-jäsenyyteen ja kiistää syytökset, joiden mukaan hallitus rajoittaa esimerkiksi lehdistönvapautta

Ulkomaat
Laura Oja HS
Turkin EU-asioista vastaava ministeri Volkan Bozkir vieraili tällä viikolla Helsingissä ulkoministeri Erkki Tuomiojan kutsusta.
Turkin EU-asioista vastaava ministeri Volkan Bozkir vieraili tällä viikolla Helsingissä ulkoministeri Erkki Tuomiojan kutsusta.
 
"Turkista on tulossa demokraattisempi maa. Ilmaisunvapaus kasvaa. Uskonnonvapaus kasvaa."
Turkin EU-asioista vastaava ministeri Volkan Bozkir luettelee helsinkiläisessä hotellissa lauseita, jotka ovat täysin päinvastaisia kuin yleisesti esitetyt tulkinnat Turkista.
Länsimaissa Turkin on arvioitu luisuneen aiempaa kauemmas tavoittelemastaan EU-jäsenyydestä islamia korostavan hallituspuolue AKP:n yli kymmenvuotisella valtakaudella.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka toimi pääministerinä vuodet 2003–2014, on keskittänyt valtaa itselleen. Hän on ottanut kovan linjan mielenosoittajiin ja etäisyyttä länteen.
"Euroopassa on syntynyt vääriä tulkintoja Turkista ja Turkissa vääriä tulkintoja Euroopasta", Bozkir sanoo Suomen-vierailullaan HS:n haastattelussa.
EU-ministeri Bozkir uskoo, että 75 miljoonan asukkaan Turkki on yhä tiellä EU:n jäseneksi.
"Riippuen miten edistymme, saamme arviolta kolmessa vuodessa viisumivapauden EU:hun. Silloin olemme valmiita kysymään, pitäisikö Turkista tulla jäsen vai ei", Bozkir arvelee.
Yhdysvaltalaisen German Marshall Fundin tutkimus kertoi viime syksynä, että EU-jäsenyyden suosio Turkissa oli kasvanut vuodessa kahdeksalla prosenttiyksiköllä 53 prosenttiin. Turkki on Nato-maa, ja Nato-jäsenyyden tärkeinä kokevien osuus oli niin ikään kasvanut, 39 prosentista 49 prosenttiin.
Bozkirin mukaan Turkki ja EU tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan.
"Emme enää elä maailmassa, jossa puhutaan vain hyvinvoinnista ja uraauurtavista hankkeista. Vastassamme on radikalismia ja terrorismia, joiden yhdistyminen on nähty Ranskassa ja Tanskassa", Bozkir sanoo.
"Sitä vastaan pitää taistella syleilemällä uusia kulttuureja ja ehkä uusia uskontoja. Tätä Turkki voi tarjota EU:lle paremmin kuin mikään muu maa. Väestöstämme 99 prosenttia on muslimeja, mutta olemme maallinen ja demokraattinen maa. Väestömme on nuori, osaava ja koulutettu", hän selittää.

"Luulen, että kun päätös tehdään, EU:lla ei ole varaa sanoa Turkille ei."
Erdoganin on tulkittu etäännyttävän Turkkia maallisista perinteistään. Yksi esimerkki tästä on yliopistoissa ja julkisissa viroissa noudatetun huivikiellon poistaminen. Bozkir sanoo, että mahdollisuus käyttää huivia on päinvastoin osoitus maallisuudesta.
"Ei teidänkään maassanne kielletä minkään uskonnon harjoittamista, koska olette vapaa maa."
Bozkir vakuuttaa, että Turkki on aiempaa lähempänä EU-jäsenyyden ehtoja. Hän perustelee esimerkiksi demokratian vahvistumista kansalaisjärjestöjen lukumäärän kasvulla.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on arvostellut Turkkia kokoontumis- ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta. Sen mukaan useita toimittajia on vankilassa. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Turkki on 180 maan joukossa sijalla 154.
Bozkir osaa odottaa kysymystä lehdistönvapauden rajoittamisesta. Hän pyytää avustajaltaan pöytään papereita, joissa on numeroita Turkin lehdistöstä.
Listan mukaan neljä viidestä suurimmasta sanomalehdestä tukee oppositiota, kaksi kolmasosaa sanomalehtien kolumnisteista arvostelee vapaasti hallitusta ja neljä sanomalehteä sekä 20 aikakauslehteä julkaisee huumoria ja piirroksia, jotka ovat pääasiassa hallituksen vastaisia. Lisäksi maassa on 18 uutiskanavaa, joista ministeriön mukaan yhdeksän kallistuu oppositioon.
"Kaikilla näillä kanavilla on joka ilta tv-väittelyjä mistä tahansa aiheesta. – – Mitään ei kielletä. On epäreilua sanoa, että meillä ei ole lehdistönvapautta."
Avustaja ojentaa toisenkin paperin. Siinä on lista 11 toimittajasta, joiden on väitetty olleen vangittuina työnsä takia, ja selvitys heidän rikoksistaan.
"Ne eivät liity mitenkään journalismiin. Yksi ryösti pankin ja asetti pommin, toinen tappoi kaksi poliisia ja väärensi asiakirjoja", Bozkir sanoo.
Maailman talousfoorumin kokoamalla sukupuolten tasa-arvoa mittaavalla listalla Turkki on 145 maan joukossa sijalla 125. AKP:n vastustajat ovat syyttäneet hallituksen naisasenteita epätasa-arvon syventämisestä.
Viime syksynä presidentti Erdogan herätti kansainvälistä huomiota arvostelemalla feministejä sukupuolten välisen tasa-arvon vaatimisesta. Hän sanoi, että naisia ja miehiä ei voi asettaa samalle viivalle.
"Se ymmärrettiin väärin. Hän tarkoitti, että syntyessään tyttö on fyysisesti poikaa heikompi ja että naisia pitäisi siksi tukea sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi", Bozkir sanoo.
"Se oli naisia tukeva eikä heikentävä viesti."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.