perjantai 19. syyskuuta 2014

Paluumuutto Suomeen?

Lähde: HS
  |

Paluumuuttajaa ei palkata – ulkomailta hankittu kokemus ei korvaa tutkintoa

Ammattitaitoa tai työkokemusta ei oteta huomioon uusia työntekijöitä palkatessa, minkä paluumuutajatkin ovat joutuneet huomaamaan. Tampereella perustettiin osuuskunta auttamaan vanhaan kotimaahansa palanneita.

Heini Kuitunen asui Jordaniassa kahdeksan vuotta, joiden jälkeen muutti takaisin Suomeen.
Heini Kuitunen asui Jordaniassa kahdeksan vuotta, joiden jälkeen muutti takaisin Suomeen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Maahanmuuttajista neljännes on paluumuuttajia, siis ulkomailla asuneita suomalaisia. Vuodessa paluumuuttajia saapuu Suomeen 9 000. Heillä on kielitaidon lisäksi usein muitakin erityisiä taitoja ja elämänkokemusta.
Yksi paluumuuttajista on Jordaniassa kahdeksan vuotta asunut Heini Kuitunen, joka toimi siellä kehitysyhteistyöprojektissa. Hän teki työtä maahan tulleiden irakilaispakolaisten kanssa.
Työ väkivallassa traumatisoituneitten ihmisten kanssa tuli tutuksi. Jordaniaan tuli myöhemmin pakolaisia myös Syyriasta. Näissä olosuhteissa Kuitunen oppi myös arabian kielen.
Paluu Suomeen toi työttömyyden.

Kotimaassa kysytään papereita

Elämänkokemusta ja erilaisten olosuhteitten tuntemusta on vaikea mitata numeerisesti tai kiteyttää opintosuoritukseksi. Siksi paluumuuttajan on vaikea sopeutua kotimaansa työmarkkinoihin.
Kuitusen palattua Suomeen sujuivat työpaikkahaastattelut hyvin siihen asti kun kysyttiin tutkintopapereita. Työtä ei tullut, vaikka hakijan pätevyys muuten tunnustettiin. Joskus ei ilman muodollista paperia päässyt edes työpaikkahaastatteluun.
Kaikkea ei voi oppia kirjosta ja koulun penkillä, vaan elämällä ja olemalla läsnä. Oikea asenne on lähtökohta kaikkeen.
– Heini Kuitunen
Myöhemmin Kuitunen on hankkinut sosionomin tutkinnon ja työskentelee nyt kouluttajana ja konsulttina Osuuskunta Paluussa.

Paluumuuttajien osuuskunta auttaa

Osuuskunta Paluu sai alkunsa vuosi sitten, kun paluumuuttajille annettiin yrittäjävalmennusta. Maailmalta Suomeen palaavia auttava Paluu toimii Tampereella.
Tällä hetkellä osuuskunnassa on viisi parhaassa työiässä olevaa naista, joitten työkokemukset ulottuvat Italiasta Australiaan.
Osuuskunta pitää valitettavana sitä, että ulkomailla hankittu verkostoituminen, kielitaito ja kulttuuriset erityistaidot jäävät työnantajilta huomaamatta.
– Kaikkea ei voi oppia kirjosta ja koulun penkillä vaan elämällä ja olemalla läsnä. Oikea asenne on lähtökohta kaikkeen, kiteyttää Kuitunen.

Käytännön järkeä kotouttamiseen

Kun puhutaan onnistuneesta kotouttamisesta, on kulttuurien tuntemus ja kielitaito avainasemassa. Näin voisi olla esimerkiksi Syyriasta Tampereellekin sotaa pakoon tulevien vastaanotossa.
– Suomi tulee monikulttuuriseksi, paluumuuttajilla olisi tässä prosessissa paljon annettavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.