keskiviikko 24. joulukuuta 2014

arkeologinen löytö Länsi-Turkissa

 Helsingin Sanomat kirjoitti uudesta arkeologisesta löydöstä näin:

1,2 miljoonaa vuotta vanha kivityökalu löytyi Turkista

Tiede

Tutkijat ovat löytäneet vanhimman koskaan Turkista löydetyn kivityökalun. Länsi-Turkissa tehty löytö paljastaa, että ihminen saapui Aasian kautta Eurooppaan paljon aikaisemmin kuin tähän asti on uskottu, noin 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Asiasta kertoo ScienceDaily.
Quaternary Science Reviews -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Turkista löytynyt kvartsiitti-iskos antaa tutkijoille mahdollisuuden ymmärtää, miten ja milloin ihminen levittäytyi Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan. Kvartsi-iskos on kivikautisten kvartsiesineiden valmistuksesta syntynyt kvartsin palanen tai sirpale. Kvartsi-iskoksia irtoaa kvartsista, kun sitä muotoillaan esineeksi iskemällä toisella kivellä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä käytti tarkkoja menetelmiä selvittääkseen esineen tarkan iän. Tutkijat uskovat, että löydön avulla voidaan myös selvittää ihmisten leviämisreitti Eurooppaan.
Professori Danielle Schreve Lontoon yliopistosta arvioi, että löytö on erittäin jännittävä.
"Olin tutkinut kerrostumia joen mutkassa ja silmiini osui punertava kivi. Kun käänsin sen tarkastellakseni sitä paremmin, piirteet ihmisen muokkaamasta esineestä olivat heti ilmeisiä."
Tutkijoiden mukaan löytö tuo valaistusta varhaisten esi-isiemme elämästä ja käyttäytymisestä. Tähän saakka vanhimpien Turkissa tehtyjen arkeologisten löytöjen ikää ei ole voitu määritellä yhtä tarkasti.

Lähde: Helsingin Sanomat hs.fi

lauantai 20. joulukuuta 2014

Rumin muistojuhla

17. päivä joulukuuta tuli kuluneeksi Rumin kuolemasta 741 vuotta. Rumi kuoli vuonna 1273 Konyassa ja Şeb-i Arus -nimellä. Kyseisen juhlan nimi tarkoittaa hääjuhlaa, ja englanniksi sen voi sanoa thw Night of The Union. Ajatellaan että tuona kuolinyönä Mevlana Celaleddin-i Rumi pääsi Luojansa yhteyteen ("the Night of the Union when Mevlana was united with his Creator"). Juhlayönä dervissit kokoontuvat Konyaan ja pyörivät / tanssivat perinteisissä asuissa perinteisen seremonian. Myös Istanbulin Aasian puolella nähtiin saman yönä dervissien seremonia.
hänen muistokseen on Konyan keskustassa isot muistojuhlat

Tässä linkki, jota klikkaamalla aukeaa viime vuonna kuvatusta juhlasta otettu Youtube-video.

Ja tässä linkki asiasta kertovaan artikkeliin... hups, on viime vuoden juhlista kertova, mutta hyvä. 
http://www.huffingtonpost.com
Tässä saman lehden laajempi artikkeli vuodelta 2011
 http://www.huffingtonpost.com/fahad-faruqui/rumi-wedding-night

Tässä Mevlanan Kulttuuri- ja koulutuskeskuksen sivut ja video http://www.uzmantv.com/konu/mevlevilikte-sema-ve-semazenlik
Tuolta löytyy todella paljon tietoa ja videoita yms Rumiin, Mevlanaan ja Sufi-filosofiaan ja opetuksiin liittyen.

Kansainvälisen Mevlana-säätiön sivut ja asiaa juhlista sekä paljon muustakin, koko ideologiasta  http://mevlana.net/wedding_day.html

tiistai 9. joulukuuta 2014

Alanyan kuvanveistokisat

Alanyassa, kaupungintalon pihalla, rannassa, järjestettiin marraskuun alussa 11. kivenveistokilpailu, jonka teemana oli lapset. Facebookista kaupungin sivuilta löytyy paljon lisää tietoa aiheesta, hakusanalla Alanya Belediyesi. Tässä lainauksena heidän tekstinsä


11.ALANYA TAŞ HEYKEL SEMPOZYUMU SONA ERDİ

Alanya Belediyesi ve Mimar Sinan Güzel Sanatlar Üniversitesi işbirliği ile düzenlenen 11. Uluslararası Alanya
kuva: facebook/ Alanya Belediyesi
Taş Heykel Sempozyumu, bugün düzenlenen kokteyle sona erdi.
Belediye Binası arakasındaki sempozyum alanında 3 Kasım’da başlayan ve bir aydır 10 heykeltıraşın çalıştığı, “Doğa ve Çocuk” temalı, 11. Uluslararası Alanya Taş Heykel Sempozyumu’nun kapanış törenine, Alanya Belediye Başkanı Adem Murat Yücel, Litvanya Büyükelçisi Mr.Kestutis Kudzmanas, AHEP Rektörü Erol Sayın, Alanya Belediye eski Başkanı Hasan Sipahioğlu, Prof. Rahmi Aksungur, kurum müdürleri, sivil toplum örgütleri ve sanatseverler katıldı.
Alanya Belediye Başkanı Adem Murat Yücel ve törene katılan vatandaşlar, heykelleri inceleyerek hatıra fotoğrafı çektirdi.
Törende, sempozyum kapsamında ilköğretim öğrencilerinin kilden yaptığı heykeller de sergilendi.
Törende konuşan Yücel, bir ay süren sempozyumda heykeltraşlar tarafından yapılan heykellerin ilçedeki yeşil alan ve parklarda sergileneceğini söyledi. Başkan Yücel, “Bu yıl 11. Uluslararası Taş Heykel Sempozyumu’nu tamamladık. Mimar Sinan Üniversitesi Güzel Sanatlar Fakültesi heykel Bölümü ile ortaklaşa düzenlediğimiz heykel sempozyumu Alanya’mızın tanıtımı ve turizmine artı bir değer katmaktadır. Farklı ülkelerden çok değerli sanatçıların katıldığı sempozyumun 2 yıldır konsepti, 2016 yılında yapılacak olan EXPO Fuarı’nda yer alacak olan doğa ve çocuk temasıdır. Sempozyumun düzenlenmesinde emek sarf eden herkese ve katılan değerli sanatçılarımıza teşekkür ediyorum.”dedi.
Konuşmaların ardından Belediye Başkanı Adem Murat Yücel, sanatçılara ve ilköğretim öğrencilerine sertifikalarını takdim etti. Tören boyunca sempozyuma katılan ilköğretim öğrencileri ile yakından ilgilenen Başkan Yücel, öğrenciler arasında özelilikle yerleşik yaşayan yabancıların çocuklarının da bulunmasının Alanya’nın çok kültürlü sosyal hayatına en büyük örnek olduğunu belirtti.
Sempozyum sonunda ortaya çıkan heykeller, bir süre sempozyum alanında sergilendikten sonra Alanya merkez ve mahallerdeki parklarda, sosyal alanlarda yerini alacak."
 
Teksti: facebook / Alanya Belediyesi
"

tiistai 11. marraskuuta 2014

Museoita ja vierailukohteita

Museoista uutisoitua

Jos et vielä tiedä mihin menisit seuraavaksi niin tässä uutisartikkeli joka saattaa tuoda inspiraatiota matkasuunnitteluun_


Top 10: Turkey’s most visited museums

ISTANBUL

The Culture Ministry has announced that a total of 20,269,000 people visited Turkish museums and historic sites in the first eight months of 2014. The total number throughout the whole of 2013 was 29,481,000. Here is the list of the top 10 most visited museums in Turkey, according to the latest figures:



1) Topkapı Palace, Istanbul: 3,760,548 visitors


2) Hagia Sophia, Istanbul: 3,298,286 visitors


3) Mevlana Museum, Konya: 2,046,000 visitors


4) Harem Section of Topkapı Palace, Istanbul: 621,667 visitors


5) Demre (Santa Claus) Museum, Antalya: 532,391 visitors


6) Hacı Bektaş Veli Museum, Nevşehir: 469,932 visitors


7) Archaeological Museum, Istanbul: 455,186 visitors


8) Church of the Holy Saviour in Chora, Istanbul: 343,572 visitors


9) Museum of Anatolian Civilizations, Ankara: 248,786 visitors


10) Museum of the Republic, Ankara: 227,946 visitors
November/10/2014

Lähde_ Hürriyet Daily News 10.11.2014

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Turkin 91. Itsenäisyyspäivä

Turkissa vietetään tänään 91. itsenäisyyspäivää. 
Paljon Onnea itsenäinen Turkki 
ja toivotaan paljon uusia itsenäisiä vuosia.


torstai 23. lokakuuta 2014

Kurpitsalamppu

Käsityötaitoa

Istuin tänään pitkän aikaa käsityöläisten pajassa. Mies joka pajaa johtaa on tehnyt tuota työtä jo 30 vuotta. Hän on perinteisten kurpitsalamppujen tekijä. Itsensä lisäksi hän työllistää vaimon ja pojan ja palkkaa tarpeen mukaan itselleen töihin muita käsityöläisiä. Tällä miehellä on taiteilijan sydän. Hän tekee sekä perinteisiä malleja että uusia. Tarjolla on kaikkea pienistä tuikkulyhdyistä isoihin runsaastikoristeltuihin kattovalaisimiin saakka. Hän kertoi mm siitä että hänen mielestään tärkeää on luottamus käsityöläisen ja ostajan välillä. siksi hän haluaa että ostajat näkevät tuon lampun tekemisen eri vaiheet ihan konkreettisesti. Hän toivoo että kokonaisuuden näkemisen kautta ostajat ymmärtäisivät että
kyseinen tuote ei ole vain halpa pikahutaisu vaan useita työvaiheita vaativa käsityöläisen taidonnäyte. Hän otti esimerkiksi sen että jos lamppua tehdään pitkän aikaa ja viimeisissä vaiheissa tapahtuu jokin virhe niin koko lamppu menee pilalle ja menettää arvonsa. Ja koska lamppu on käsityötä niin se ei ole yhtä suoraviivainen ja täydellinen kuin mitä koneellisen työn tuloksena voisi saada. siinä näkyy oikeasti käsityöläisyyden leima ja tekijänsä käden jälki. Hän oli harmissaan siitä että monissa maissa käsityöläisyyttä ei arvosteta. Kerroin että Suomessa käsityöläisyyden arvostaminen on noussut viime vuosina ja että toivon sen arvostuksen nousevan myös täällä.

Videoita jotka kertovat ko lampuista ja niiden teosta
 
Naapurini tekee näitä lamppuja 30 v kokemuksella ja häneltä niitä voi tilata myös postipakettina kotiin. Lamppujen hinnat ovat 30 - 50 TL koosta ja työläydestä riippuen. Isoimmat ja kauneimmat lamput ovat 200 TL ja niiden valmistamiseksi on käytetty paljon työaikaa, osaamista ja lasihelmiä.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Turkin ikuiset tulet

Antalyasta 90 km länteen löytyy keskellä metsää, mutta lähellä merta sijaitseva Olympoksen antiikkikaupunki. Siellä Olympos-vuoren huipulla, keskellä metsää palavat Chimera-tulet. NImi tulee mytologian Chimera-otuksesta, naispuolisesta, tulta syöksevästä otuksesta. Tuolla vuorella on jo kymmeniä tuhansia vuosia kallionkoloissa palaneet tulet kiinnostaneet myös tutkijoita. Sanotaan myös että Olympialaisten suihtuperinne on peräisin tuolta Turkin alueelta, eikä Kreikasta. Tässä tutkijoiden uusia ajatuksia tulien taustasta. Itse tunnen lähipiiristä erään naisen jonka nimi on Kimaira, ja tiedän että hänen nimensä taustalla on ollut ko mytologia. ei kuitenkaan ole mieltä ylentävää saada tietää kantavansa nimeä joka viittaa "sekasikiöön", tavallaan pahaan ja paholaiseen. Mutta vaikka olen tuon asian tiennyt jo 40 vuotta, niin siitä huolimatta en ole tiennyt että paikka liittyy Turkkiin ja että siihen nimeen liittyy myös tulet. Kunhan käyn seuraavan kerran Suomessa niin kerron hänelle tästä, hän nimittäin tuskin lukee näitä palstoja.


Lähde: Hs.fi (Jani Kaaro)

Tutkijat selvittivät Turkin ikuisen tulen salaisuuden

Tiede
Jyri Leskinen
Yanartasin liekkien polttoaineena toimii maan alta nouseva metaani, mutta metaanin synty on ollut tieteellinen arvoitus.
Yanartasin liekkien polttoaineena toimii maan alta nouseva metaani, mutta metaanin synty on ollut tieteellinen arvoitus.
Yanartasin ikuisen tulen alkuperä on mietityttänyt tutkijoita vuosikymmeniä. Nyt italialais-romanialainen ryhmä on vihdoin saattanut ratkaista arvoituksen.
Etelä-Turkissa, ei kovin kaukana Antalyan lomakaupungista, on vuoristoinen alue, jossa palaa useita koskaan sammumattomia liekkejä. Liekit nousevat suoraan kivestä, mihin viittaa myös paikan turkinkielinen nimi Yanartas, liekehtivä kivi.
Liekit ovat palaneet yhtäjaksoisesti yli 2 500 vuotta, ja niiden uskotaan inspiroineen Homeroksen Khimairan, Iliasissa kuvatun tulta syöksevän leijonan ja vuohen sekasikiön. Alue on suosittu turistikohde, ja siellä vieraillaan usein öisin, jolloin liekit erottuvat paremmin.
Liekkien polttoaineena toimii maan alta nouseva metaani, mutta metaanin synty on ollut tieteellinen arvoitus. Yanartasin liekkejä ylläpitävä metaani on nimittäin abioottista, eli se ei ole syntynyt biologisista prosesseista. Metaania voi kyllä syntyä abioottisestikin, mutta siihen tarvitaan paljon korkeampia lämpötiloja kuin Yanartasissa. Miten Yanartasin metaani siis on syntynyt?
Italialaisen geofyysikon, Giuseppe Etiopen, johtamassa tutkimuksessa osoitetaan, että metaania voi syntyä abioottisesti paljon matalammissakin lämpötiloissa kuin tähän asti on oletettu – jos maaperässä on harvinaista metallia nimeltä rutenium. Rutenium toimii katalyyttina, jonka ansiosta metaania voi syntyä jo alle sadassa celsiusasteessa. Ruteniumia on runsaasti Yanartasin alla olevissa magmakivissä.
Tutkijoiden mukaan löytö tarkoittaa, että samanlaisia abioottisia metaanin lähteitä voi löytyä muualtakin maailmasta.
Tutkimuksen julkaisi Geofluids, ja siitä kertoi ensimmäisenä New Scientist.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Istanbulin kirpputoreista

Lähde: Hurriyet Daily News

Istanbul’s flea markets meet past and present

ISTANBUL – Anadolu Agency

The outdoor flea markets of Istanbul, where vendors sell all kinds of second-hand items, are a paradise for bargain hunters, collectors, hipsters and the nostalgic and help revive small business

A woman choosing handmade ceramic crockery at open-air market in Istanbul in this file photo. The frequenters of the flea markets of Istanbul say: ‘You never know what you will find at a flea market from one week to the next.’
A woman choosing handmade ceramic crockery at open-air market in Istanbul in this file photo. The frequenters of the flea markets of Istanbul say: ‘You never know what you will find at a flea market from one week to the next.’
Browsing, exploring, rummaging, bargaining and buying – flea markets have been supplying the haves and have-nots of Istanbul for hundreds of years.

But beyond the exotic image of easy bargains for tourists, one leading economist has described how these unofficial institutions generate millions of Turkish Liras every year, providing a real lifeline for Istanbul’s low-income earners and vendors alike.

These markets also fuel entrepreneurship and provide ways to revive small businesses, according to one expert.

Economist Serhat Karamürsel told Anadolu Agency that in order to save money, people have again started to see more value in shopping for discounted and second-hand products, as opposed to luxury or brand-new items.

Stating that flea markets have been worldwide businesses for hundreds of years, Karamürsel said: “Small or large, it does not matter; the flea markets contribute to the local economy in significant ways, maybe by millions of liras every year.”

“Besides money saved, flea markets also offer a way to revive small business, reducing start-up costs and increasing entrepreneurship,” he added.

“Flea markets are good breeding grounds for those who want to go into business.”

Usually, an outdoor bazaar where vendors sell all kinds of second-hand items, these flea markets have also become a paradise for bargain hunters, collectors, hipsters and the nostalgic.

Kenan Seven, a veteran vendor from Kadıköy, said: “The flea markets in Istanbul date back to old times. In the good old days, when something was broken it didn’t go to waste, it was repaired and utilized instead.”

An old-hand at the trade, Seven has been working as a flea market dealer since the 1960s, like his father before him. “I was born into this second-hand world, my family is one of the most experienced junk market dealers in Istanbul,” he said with pride.

You never know what you will find at a flea market from one week to the next. “It is a haven of variety. You can find some mechanical things, like wrenches or hammers; some technological stuff like computers, CDs, mobile phones or a television remote; or stuffed animals, porcelain mugs or old comic books,” he said.    

“But the best thing is that you always find something that belongs to past. A photograph of a happy couple, who you have never met and never will, as they are already dead. Maybe some documents such as a sale contract or a marriage certificate. Flea markets are the place between today and yesterday.”

Istanbul is home to many iconic markets in less-than-glamorous locations. The Dolapdere market is one such bazaar located behind a petrol station and an offal restaurant; the Feriköy market offers the city’s most original and old furniture and antiques. Both Dolapdere and Feriköy open at around 6:00 am on Sundays and shopping generally continues into the afternoon.

Mert Bahtiyar, a 26-year-old university student from Istanbul, is just one of the frequenters of the city’s flea markets.

Stating that he has been a loyal customer of the flea markets in Feriköy and Dolapdere for many years, Bahtiyar said: “I and my father always looked forward to Sundays. He used to wake me up in the early hours of Sunday and we just set off with a lot of coins in our pocket and a long list in our mind.”
Bahtiyar said the flea markets have some distinctive rules, both for the customers and vendors.

“Seizing a place in flea markets early in the morning is certainly the best idea because the most unique and precious finds are sold by the afternoon. Each flea market, no matter how simple or small, has the potential for treasure in it,” he added.

“You know the world market is full of Chinese-made products. It is getting harder to find quality on the cheap. There is no point hiding it. If we are strapped, we want to save money on our goods, so the flea markets are best places to save money,” he added.

Besides the cultural richness, flea markets make an economic contribution. Minimum-wage earners like African and Asian immigrants, plus refugees, the homeless and the unemployed both buy and sell in these markets to meet their needs.

Karamürsel said small businesses, such as artisans and craftsmen selling homemade or second-hand goods, have the advantage of being mobile in order to make profit without the extra expenses of a commercial lease or taxes.

“But there are some rules and regulations that must to be followed, even by movable businesses, like flea market vendors; they must pay taxes or else it will be evasion,” Karamürsel added.

However, vendors strongly react against the tax issue. A 45-year-old vendor, identifying himself as Cihan S. from the Feriköy flea market said: “Flea markets are mostly cash businesses. Many people wonder about how the sellers here are not paying taxes. But we are just selling to survive, not to get rich,” he added.

Cihan said: “I think that makes the difference between making a little money and making a lot of money in this job. I am not stealing, just working round the clock to find something to sell.”

However, Cihan warned about the pocket thieves in the market. “You should keep your eyes open. Be watchful of your wallet. As in any big city, crowded markets and bazaars are great places for purse snatchers and the flea markets are no exception.”

Despite the long debate on tax issues, the reliability of the markets’ goods or how prices change from season to season or week to week, Istanbul’s flea markets of 2014 seem to be the city’s most vivacious shopping haunts – just as they were in centuries past.
September/20/2014

perjantai 19. syyskuuta 2014

Paluumuutto Suomeen?

Lähde: HS
  |

Paluumuuttajaa ei palkata – ulkomailta hankittu kokemus ei korvaa tutkintoa

Ammattitaitoa tai työkokemusta ei oteta huomioon uusia työntekijöitä palkatessa, minkä paluumuutajatkin ovat joutuneet huomaamaan. Tampereella perustettiin osuuskunta auttamaan vanhaan kotimaahansa palanneita.

Heini Kuitunen asui Jordaniassa kahdeksan vuotta, joiden jälkeen muutti takaisin Suomeen.
Heini Kuitunen asui Jordaniassa kahdeksan vuotta, joiden jälkeen muutti takaisin Suomeen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Maahanmuuttajista neljännes on paluumuuttajia, siis ulkomailla asuneita suomalaisia. Vuodessa paluumuuttajia saapuu Suomeen 9 000. Heillä on kielitaidon lisäksi usein muitakin erityisiä taitoja ja elämänkokemusta.
Yksi paluumuuttajista on Jordaniassa kahdeksan vuotta asunut Heini Kuitunen, joka toimi siellä kehitysyhteistyöprojektissa. Hän teki työtä maahan tulleiden irakilaispakolaisten kanssa.
Työ väkivallassa traumatisoituneitten ihmisten kanssa tuli tutuksi. Jordaniaan tuli myöhemmin pakolaisia myös Syyriasta. Näissä olosuhteissa Kuitunen oppi myös arabian kielen.
Paluu Suomeen toi työttömyyden.

Kotimaassa kysytään papereita

Elämänkokemusta ja erilaisten olosuhteitten tuntemusta on vaikea mitata numeerisesti tai kiteyttää opintosuoritukseksi. Siksi paluumuuttajan on vaikea sopeutua kotimaansa työmarkkinoihin.
Kuitusen palattua Suomeen sujuivat työpaikkahaastattelut hyvin siihen asti kun kysyttiin tutkintopapereita. Työtä ei tullut, vaikka hakijan pätevyys muuten tunnustettiin. Joskus ei ilman muodollista paperia päässyt edes työpaikkahaastatteluun.
Kaikkea ei voi oppia kirjosta ja koulun penkillä, vaan elämällä ja olemalla läsnä. Oikea asenne on lähtökohta kaikkeen.
– Heini Kuitunen
Myöhemmin Kuitunen on hankkinut sosionomin tutkinnon ja työskentelee nyt kouluttajana ja konsulttina Osuuskunta Paluussa.

Paluumuuttajien osuuskunta auttaa

Osuuskunta Paluu sai alkunsa vuosi sitten, kun paluumuuttajille annettiin yrittäjävalmennusta. Maailmalta Suomeen palaavia auttava Paluu toimii Tampereella.
Tällä hetkellä osuuskunnassa on viisi parhaassa työiässä olevaa naista, joitten työkokemukset ulottuvat Italiasta Australiaan.
Osuuskunta pitää valitettavana sitä, että ulkomailla hankittu verkostoituminen, kielitaito ja kulttuuriset erityistaidot jäävät työnantajilta huomaamatta.
– Kaikkea ei voi oppia kirjosta ja koulun penkillä vaan elämällä ja olemalla läsnä. Oikea asenne on lähtökohta kaikkeen, kiteyttää Kuitunen.

Käytännön järkeä kotouttamiseen

Kun puhutaan onnistuneesta kotouttamisesta, on kulttuurien tuntemus ja kielitaito avainasemassa. Näin voisi olla esimerkiksi Syyriasta Tampereellekin sotaa pakoon tulevien vastaanotossa.
– Suomi tulee monikulttuuriseksi, paluumuuttajilla olisi tässä prosessissa paljon annettavaa.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Suolakuorista kalaa

Vajaat pari viikkoa sitten juhlimme erään tuttavan synttäreitäja tuolloin saimme ahaa-elämyksen. Olimme kuulleet suolakuorisesta kalasta, mutta emme olleet maistaneet sitä ja huhujen mukaan se oli herkullista. Päätimme tutustua lähemmin tuohon uuteen tuttavuuteen.

Kalaa saadaksemme meidän piti tehdä pöytävaraus edellisenä päivänä. Omistaja kertoi että hän hakee henkilöluvun mukaisesti kalahallista sopivan kokoisen ja tarkoitukseen sopivan kalan.


kala oli suolakuorrutteen saatuaan ollut uunissa kolme tuntia. Pöytään se tuotiin astiassa jossa suolakuoren ympärille oli aseteltu pieniä suolakekoja jotka paloivat luoden eksoottista tunnelmaa.

Moni kävi katselemassa että mikä kasa sieltä tuli ja miksi se palaa...











Kalan "kesyttämisen" ensimmäisessä vaiheessa tarvittiin vasaraa ja puukkoa.Onneksi tuon suolakuoren aukaisijana oli mies joka tietää mitä tekee, jolle aukaisi ei ollut ensimmäinen eikä toinenkaan. aika kovaa hän näytti naputtelevan ennen kuin suolakuori murtui. Ja kun se murtui niin murtui siististi.






Kuoren aukaisussa oli parhaimmillaan kaksi miestä, puukko ja vasara. Kuuma höyry tulvahteli kuoren auetessa ja sai miehetkin varomaan nahkaansa.











alta kuoriutui höyryävän kuuma, ihanalle tuoksuva kala. Ensimmäinen toiveemme tuossa kohden oli että toivottavasti miehet myös ruotivat kalan eli ettei meidän tarvitse kaivella ruotoja pois. Ja toiveemme kuultiin.








Tässä vielä lähikuva reilun kilon painoisesta kalastamme. Nimenkin kuulin mutta en todellakaan muista sitä enää. se ei ollut mitään sellaista jonka olisin tuntenut ennestään, joten se meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.








Tässä kalan ruotija kuumassa puuhassaan. Tämän jälkeen ei jäänyt meille muuta tehtävää kuin syödä ja nauttia. Kala oli maustettu suomalaiseen makuumme sopivasti. sen seurana oli vihanneksia ja uuniperunoita, leipää ja salaattia. Nam. Eri kaloista tulee huomattavastikin eri makuinen lopputulos. Suosittelen maistamaan jos et ole ennen kokeillut.

lauantai 23. elokuuta 2014

Alanyan hanavettä ei saa juoda

Eilen illalla istuin täältä Suomeen palaavan naisen kanssa Istanbul-Baarissa lähellä museota, koskapa halusin vielä tavata hänet ennen hänen lähtöään. Kyseinen baari on hänelle mieluinen paikka ja siksi se tuli valituksi. Nyt oli kolmas kerta kun sairastuin siellä juomisen / syömisen jälkeen, ja siksi puhun nyt ihan nimellä. Eilen tuotiin vesi pöytään juomalasissa, eikä korkkaamattomassa pullossa niin kuin oikeissa paikoissa tuodaan. silloin jo aavistelin että on ehkä hanavettä jota tuotiin, mutta vaikka maistoin sitä niin en osannut sanoa kumpaa lajia se on, pullo- vai hanavettä. joskus eron maistaa selvästi.

Yöllä alkoivat kovat mahakivut ja kuvotuksen tunne. Nyt on maha kipeä ja sekaisin, ruokahalu poissa ja lievä yleinen sairaudentunne. Samperin Istanbul-baari... tai tietysti oma vika kun menin juomaan siellä vettä. Toisaalta limsoistakaan ei aina tiedä kun jotkut paikat laimentaa niitä hanavedellä. Ja astiat pestään usein heppoisesti likaisin rätein hanavedellä...

Kävin sitten katselemassa uutisia ja siellähän se taas oli, niin kuin viime vuosina kuumaan aikaan usein on, eli kielto käyttää hanavettä juomatarkoituksiin. Nyt hanavedestä on löytynyt liian suuria pitoisuuksia koliformisia bateereita eli ulosteperäisiä bakteereita. Yleensäkin hanavesi on erittäin voimakkaasti kalkittua ja siitä huolimatta sisältää bakteereita, viruksia ja parasiittejä joiden määrä nousee lämpimään kesäaikaan terveyttä oleellisesti vaarantavalle tasolle.

Tässä linkki 2 päivää sitten julkaistuun paikalliseen lehtiartikkeliin, jossa ihmisiä kielletään juomasta hanavettä.
musluklardan-su-icemiyoruz.html
lähde http://batialanyagundem.com/

torstai 21. elokuuta 2014

Metropolis - Uusi kohde Turkissa

City of mother goddess opens to tourism

İZMİR – Anadolu Agency

Although its size might not have befit its name, the ancient city of Metropolis had all the architectural trappings of a key city. Now, thanks to recent work, tourists will have a chance to peruse the ancient city’s wonders

Metropolis was established in the third century B.C. and was an important city of trade along with Ephesus and Smyrna.
Metropolis was established in the third century B.C. and was an important city of trade along with Ephesus and Smyrna.
The ancient city of Metropolis, a premier caravan site of yesteryear that was located on major trade routes, will soon begin drawing in visitors from near and afar thanks to significant investments to open the location up to tourism.

Excavations in the ancient city, which is located in İzmir’s Torbalı district, have been carried out by Culture and Tourism Ministry, Celal Bayar University, Sabancı Foundation and Torbalı Municipality. The historic structures in the ancient city have been preserved to a great extent, while necessary investments have been completed for Metropolis to gain the status of an ancient site. The ancient city is expected to open this year.

Celal Bayar University Archaeology Department Professor Serdar Aybek said Metropolis was established in the third century B.C. and was an important city of trade along with Ephesus and Smyrna. It was known as the “Mother Goddess City” in mythology, he said.

Although the city was not particularly large, its structures were more aesthetic when compared to other cities of the same era, while the marble workmanship used in the public buildings was also unique, he said.

“The artistic style of the theater, assembly building and baths in Metropolis is very important. Structures were built like a sculpture. Excavations show us that the city is bigger than we estimated. For example, excavations are continuing on the third biggest bath in the city. It covers an area of some 6,000 square meters and is a magnificent structure. We see that the infrastructure of the Roman-era bath has survived so far to a great extent,” Aybek said.

He said the baths not only functioned for cleaning but also served as a space for socialization, and that people spent most of their time in the baths during the day. Cold and hot water, massage rooms, restrooms and areas for political discussion were all offered at the baths, he added.

“There were also service corridors used by servants who served royal people at the bath. These baths are engineering wonders,” Aybek said.

Aybek said that even the ash from wood and olive residues, which were used to warm up the baths, were revealed during the excavations. “Those who want to get information about daily life in the ancient age should definitely visit Metropolis.”

Aybek also said visitors would be able to travel through history at Metropolis using modern technology as part of the investments to open the ancient site up to contemporary tourism.

Discovered in 1972


The ancient city of Metropolis was first inspected through archaeological field work in 1972 by Professor Recep Meriç from Dokuz Eylül University, Izmir.

Excavations at the site, which feature Classical, Hellenistic, Roman, Byzantine and Ottoman traces, began in 1989. The earliest known settlement at the site is from the Neolithic Age, and there is evidence of contact and influence from the Troy I littoral culture.

A still-undeciphered seal written in hieroglyphics similar to those of the Hittites has also been found in Metropolis’ acropolis. The Hittite kingdom of Arzawa had its capital, Apasas (later Ephesus), roughly 30 kilometers to the southwest.

Metropolis was a part of the Hellenistic kingdom of Pergamum, and during this period, the city reached a zenith of cultural and economic life. A temple dedicated to the war god Ares, one of only two known such temples, was also located there.
August/21/2014

Lähde:  hurriyetdailynews.com

perjantai 15. elokuuta 2014

Oleskelulupa-asiaa

Tämänkertainen käynti Alanyan pääpoliisiasemalla oli aikaisempaa paljon mukavampi. Odotustilassa ei ollut kaaosta, ei ruuhkaa eikä kiljuvia ihmisiä. Odotustila oli siirretty toiseen kerrokseen ja siellä tuli vastaan puolityhjä, hiljainen ja ilmastoinnilla lähes kylmäksi saatu huone, jossa ihmiset istuivat ja odottivat rauhassa penkeillään... paitsi ne turkkilaiset jotka ovat oppineet aina etuilemaan ja marssivat palvelutiskille vaatien palvelua heti, jonotusnumerostaan huolimatta. No, jonotusnumero jonka sain oli 75 ja numerotaululla oli numero 60. Kun palvelutiskillä olleet turkkilaiset ja venäläiset poistuivat niin numeroautomaatti alkoi soida. Huoneessa oli ihmisiä, mutta noita viittätoista tuossa välissä ei ollut, vaan ilmeisesti he olivat juuri ne jotka olivat etuilleet.

Oleskelulupa myönnettäessä annetaan nykyään laminoitu pieni henkilökortti, joka maksaa 50 TL. Sen lisäksi menee poliisiasemalle maksua 184,00 TL ja 320,70 TL. Näiden lisäksi vaaditaan sairausvakuutus joka maksaa halvimmillaan 1058 TL (oleskelulupaa varten) minun ikäiseltäni naiselta. Vakuutuksen hinta on ikään sidottu. Ja pitää olla tiliote todisteeksi siitä että omalla nimellä varustetulla turkkilaisella pankkitilillä on talletusta 500 dollaria per oleskelukuukausi. Valokuvia tarvitaan 2 kpl ja tietysti osoite pitää olla eli kirjallinen vuokrasopimus ja todistus maksetusta ensimmäisestä vuokrasta. Aiemmin vuokrasopimuksen piti olla notaarin vahvistama mutta nyt ei sitä vaadittu. Jos on omistusasunto ja käyttää sitä niin pitää pystyä esittämään TAPU. Ja jos on vuokrasopimus sellaiseen taloon tai alueelle jossa poliisit tietävät ettei ole TAPUja annettu omistajille, niin TAPUsta pitää saada kopio ja jos ei sitä saa niin pitää olla kaksi turkkilaista luotettavaa perhettä jotka takaavat kyseisen oleskeluluvan hakijan oleskeluluvan ajaksi.

Tuttavalleni Katherinelle kävi näin 2 pv sitten. Oleskelulupaa ei annettu ja kun hän selvitti miksi ei niin syyksi paljastui tuo että hän oli vuokralla asunnossa jonka omistajalle ei oletettavasti ole annettu TAPUa asunnon oston yhteydessä. Tällöin hänen oli kirjattava hakemukseen takaajaperheet, joiden piti olla läsnä henkilökohtaisesti, ja asiasta tehtiin kirjallinen selvitys. Sen mukaan Katherine asuu nyt toisen takaajan kotona vaikka asuukin vuokra-asunnossa. vielä ei ole varmuutta siitä hyväksyykö Antalyan poliisi järjestelyn. jos ei hyväksy niin Katherine joutuu 9 täällä vietetyn vuoden jälkeen palaamaan Britanniaan...

Kun kysyimme aiemmin samaa asiaa oleskelulupa-asioita hoitavilta toimistoilta, niin sieltä sanottiin että maksu on 1600 TL per henkilö plus vakuutus plus pankkitalletus omalla tilillä, ja oleskelulupaa haetaan vuodeksi. Nyt kun lasken suoraan asioita hoitavalta poliisiasemalta saamani em maksut yhteen (50+184+320) niin saan summaksi ihan jotain muuta kuin mitä toimisto pyysi. Toimiston oma tuotto olisi ollut todella hyvä, ja he tekevät niitä useita päivässä. Kannattaa siis mennä suoraan poliisiasemalle ja kysyä sieltä ja hoitaa asiat suoraan sinne. Siellä puhutaan myös englantia ja lomakkeessakin on englanti turkinkielen rinnalla.

netissä sanotaan että ensimmäistä oleskelulupaa pitää hakea oman asuinmaan Turkin suurlähetystöstä ja että sen odottaminen kestää 3 kk. No, ainakin vielä suostuivat hoitamaan asian täällä, sillä minulle haetaan oleskelulupaa nyt ensimmäistä kertaa. Ja riittää että hain sitä ennen turistiviisumini päättymistä. Lappuihin virkailija kirjoitti jo tämän päivän päivämäärän vaikka en vielä niitä jättänyt vaan otin mukaan.


lauantai 28. kesäkuuta 2014

Ramadan eli paaston aika on taas alkanut

Islamic world’s holy month Ramadan to start tomorrow

ISTANBUL

Ramadan, Islam’s holy month, begins tomorrow at first light with millions of believers around the world fasting throughout the holy month

AA photo
AA photo
Ramadan is set to start tomorrow with the first day of fasting, with Islam's holy month lasting until July 27.

The days of fasting will begin in the early hours of tomorrow morning, during which the Islamic world will wake up for “sahur,” the first morning meal of this year’s Ramadan.

The first sahur of the month is set to occur at 02:29 a.m. in the morning in southeastern Ardahan, with sahur times falling at 03:15 and 03:25 a.m. for Ankara and Istanbul respectively. Fasting will end by 08:30 p.m. in Ankara and 08:51 p.m. in Istanbul.

The Religious Affairs Directorate (Diyanet) has set this year’s Ramadan theme as “loneliness,” with mosques across the country undergoing decorations in line with this year’s theme.

Earlier this week, Diyanet Head Prof. Mehmet Görmez announced the slogan of the month will be “Nobody should be left alone,” aiming to raise awareness on “modern loneliness,” “refugees,” “orphans,” “children on the street” and “the elderly.”

“Ramadan comes every year to make us come together with ourselves, remove our loneliness and make us remember our values,” Görmez said.

“Ramadan is a month to share. It avoids every type of individualism, egoism and teaches how to understand hungry people … We should open our hearts and our meals to not only those who fast, but also to those who do not. May it be possible that this joy will bring beautiful feelings to their hearts as well,” Görmez added.

Görmez also said that fast-breaking tents, where free food will be offered, are a good tradition, but it “should not be turned into exploitation, or a show.”

“Ramadan itself is euphoria … But we should not be turning Ramadan into [something] entertaining or into a show … Ramadan meals should not be turned into wasted meals,” he added.

With rising temperatures, believers are set to undergo a tough month of fasting, with officials strongly advising the consumption of a minimum of 2 to 2.5 liters of liquid during sahur and iftar – the latter meal being the one that comes after a full day of fasting. The Istanbul Public Health Service has announced that a healthy diet throughout Ramadan is a must, especially when the dates collide with summer months, when warm weather can pose a health risk.

Avoid heavy meals

The statement warned those who plan to be fasting to avoid greasy, salty and heavy meals, and go through sahur by eating a light breakfast like yoghurt and cheese, or soup and vegetables. People are also warned against eating too much during iftar meals. “Those who fast through the day will have low blood sugar levels, which will make them want to eat too fast and too much,” it was said. Believers who will be welcoming a fasting day the next morning are also advised to consume water during sahur, instead of tea, to better manage the loss of vitamins and minerals. Supermarkets around the country have also been gearing up to face the holy month, with seasonal treats taking up the shelves, as well as alternative packages that can be bought on donations to various charities.
June/27/2014

Lähde Hürriyet Daily News 

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Zorro Restaurant

Tämä ravintola saa ihan oman julkaisunsa koskapa on ollut ainoa paikka missä voi istua rauhassa, musiikki ei pauhaa eikä baaripojat painosta. Mereltä käy ihana tuulenvire joka viilentää kun lämpöä olisi muutoin +35. henkilökunta puhuu englannin ja turkin lisäksi ainakin norjaa ja suomeakin joitakin sanoja :)

facebookista löydät heidät nimellä Zorro Alanya ja Zorro Restaurant Alanya tai tästä linkistä facebook.com/zorroalanya

Paikan kokki voitti tänä vuonna Alanyassa käydyssä kokkien taitomestaruuskisoissa kolmannen sijan. Osallistujia oli runsaasti ja sijoitus oli ansaittava. Koskapa oli hiljainen hetki kun kävin ja koska kirjoitin heistä mainosta sain kurkistaa heidän keittiöönsä :) Puhdas! Tällä miehellä, siis kokilla, on järki päässä ja taitoa hyppysissään. Suosittelen.




maanantai 16. kesäkuuta 2014

Konaklista kuvakertomus

Konaklista kuvia ja sanoja

 ison ohitustien vieressä Konaklin keskustan kohdalla on mm tällainen kellopylväs, suihkulähteitä ja pieni puistikko joka on nimetty Konaklin kaupungin puistoksi. Puistoa näkyy tuossa takana. Vasemmalla ohitustie ja sen takana isot all-inclusive -hotellit sekä meri. Oikealla Konaklin keskusta ja sen takana vuoristo.
 kellopylvään lähistöllä on hevospatsaat. Niiden taakse tulee kävelykadut ja Konaklin keskustan tärkein shoppailualue turisteja ajatellen.
 Hevospatsaiden vasemmalla puolella mm ottomaaniajan tyylisiä lamppuja, vesipiippuja, keramiikkaa, turkkilaisia perinnemakeisia ja vaikka mitä muuta pientä kivaa.
 Laukkuja ja kenkiä on monessa paikkaa. Pääosin valikoimat ovat samat mutta aina välillä jossain kaupassa näkyy jokin erityinen yksityiskohta / valinta jota muilla ei ole. Hinnat ovat usein pärstäkertoimen mukaan eli jos näytät rikkaalta niin sinulta vaaditaan enemmän hintaa ostoksistasi. Tarvitsin rantakassin ja sen ostaminen kesti viikon. Vasta sitten löysin kauppiaan joka taistelematta antoi haluamani laukun haluamaani hintaan. Nykyään en jaksa edes tinkiä. Jos hinta ei miellytä niin yksinkertaisesti vaan sanon sen ääneen ja kävelen pois.


Auringonpaisteessa kuvaaminen oli sikäli haastavaa etten nähnyt mitä kameran näytöllä on, se kun näytti vaan pimeähköltä. Tämänkin suihkulähteen kanssa olisin tehnyt toisen kuvakulman valinnan jos olisin nähnyt mitä kuvaan jää. joka tapauksessa nämä pari vierekkäin olevaa isoa suihkulähteen tapaista olivat kivan näköisiä luonnossa nähtynä.











Matkalaukkujen suhteen kehitystä on tapahtunut täälläkin. Nyt on kovista, kevyistä ja nelipyöräisistä laukuista vaikka minkä näköisiä ja mallisia. Tässä kuvassa on kokonaisuudesta vaan pieni osa. Nuo lapsille suunnatut pingviinit olivat hellyttäviä :D



Kellopylväälle päin eli vähän niin kuin taakse päin katsottuna. Useimmat bussikuskit jättävät matkustajat tuonne kellopylvään lähistölle. periaatteessa pysäkkejä on jossain ja useimmissa paikoissa ei. Kuljettajat siis jättävät ihmisiä ihan mihin sattuu. Jos sanot että haluat jäädä tuon ja tuon hotellin kohdalla niin useimmat jättävät ihmisiä bussista ulos vaikka 100 metrin välein pysähtyen.
 Konaklin keskustan isoin moskeija päiväaikaan kuvattuna. Se aiemmin nettiin laitettu vihreä iltavalaistuskuva on tästä samasta moskeijasta. sisälle en ole voinut mennä kun en ole muistanut ottaa kaupungille lähtiessä mukaani huivia enkä ole sitä varten viitsinyt ostaa uuttakaan. Kyllä se vielä joskus muistuu mieleen.
kun olen kävellyt basaarin läpi niin joko soitan hotellin kuljetuspalvelun paikalle tai kävelen ylämäkeen seuraavat pari kilometria. Tänään kävelin hotellille siksi kun halusin valokuvia. Ilman lämpötila oli noin 32-35 astetta ja tiesin että noinkin pienen ylämäkikävelyn jälkeen olen väsynyt.

Joudun lisäämään kuvat osissa, sillä Bloggeri ei jostain syystä suostunut lataamaan tämän enempiä kuvia kerrallaan.... ja kuvia on kokonaisuudessaan 68 jos laitan kaikki... tulee siis muutama "uudelleenpäivitys".







 Eräs pikkukauppa + asuintalo matkan alkupäästä, Konaklin keskustasta ihan tien viereltä.
Tässä maanviljelijöiden pikkuisia kuorma-autoja. Toinen parkkeerattuna tien viereen, tavallaan ajokaistalle. se on ollut siinä joka päivä myymässä vesimelonia, hunajamelonia, jotain muutakin melonia ja mm tomaatteja. tuo toisen kuorma-auton kuljettaja asioi tässä "auto-marketissa" ja parkkeerasi samalla keskelle ajoväylää ostostensa ajaksi. se on täällä tapana eikä se tunnu haittaavan ketään muuta kuin takana jonottavaa.










Naistenvaatevalikoimaa vaateliikkeessä jossa enimmäkseen asioivat paikalliset naiset. Toki tuolla on noita salvareita, siis löysiä ja vilpoisia pussihousuja joita joku kerta vielä käyn tutkimassa tarkemmin. Tuolta löytyy myös täyspitkiä hameita niille jotka niitä kaipaavat. Myös täyspitkiä turkkilaistyylisiä takkeja, huiveja jne.




Kauppa on kiinni kun on pyhäpäivä ja tavarat ovat silti ulkona. Täällä niihin ei koske kukaan. Paikalliset antavat niiden olla täysin rauhassa. Vain turistit tai muualta kaukaa tulleet hieman "vinksahtaneet" varastelevat tai tuhoavat toisten omaisuutta. peruskonaklilainen ei sitä tee.
Kun olin kävellyt sen edellisen kuvaamani tienpätkän niin seuraavaksi on vuorossa tämä...










 Turkkilaiset rakastavat muovisia ja kankaisia tekokukkia. Näitä ihmisen korkuisia kukka-asetelmia arvostetaan enemmän kuin jaksan edes käsittää. Paljon mieluummin ottaisin oikeita kukkia. Tuo kuva on erään kylpyhuonetarvikkeita myyvän liikkeen ikkunasta.
Tämän talon ulkopinta on päällystetty pienillä mosaiikkilaatoilla. Pinta on hieno sekä läheltä että kaukaa katsottuna mutta on siinä ollut työ!













 Kaupunkiosuus alkaa väistyä ja maaseutumainen osuus alkaa. Tienpientareet rehottavat heinän ja erilaisten kasvien sekä roskien kirjoa. Monin paikoin on tuollaisia käsin valettuja ja koottuja muurattuja kiviaitoja. Paikka paikoin ne ovat pinta-alallisesti tosi isoja.
Ja tieno jatkuu tuonne vasemmalle, siinä on seuraava etappi. Jos oikein tarkasti katsoo niin siellä vuorenrinteessä siintää Terrace residences hotelli... matkaa on vielä ja nyt vasta alkaa pahin nousu.












 seuraava tienpätkä...
ja taivalta taaksepäin katsoessa näyttää nyt tältä. mikä tuon valkoisen auton merkki on? Meillä Suomessa ei käsittääkseni ole tuollaisia...









Seuraavalla tieosuudella nousu on aiempaa paljon suurempaa, varsinainen jalkakäytävä loppuu, kävelypientareet on, ja tienvarsikasvustot rehottavat entistä enemmän.













Tien vieressä on roskienjättöpaikka, komposti ja kasvimaa josta törröttää tukikeppejä. Yritin painaa mieleeni mitä kasveja siellä oli, jos oikein tunnistin, mutta kun en enää muista. Ei tule yhtään mitään mieleen.













Ko talon jälkeen seuraavalla pihalla ja tienreunalla kasvoi paprikapensaita tai chilipensaita.










kohde on jossain tuolla mäen takana, jossain. Tässä vaiheessa ajattelin taas olevani vähän hölmö kun kävelen tuolla ja hikoilen kuin saunassa. alkoi tehdä mieli juotavaa mutta sitähän ei ollut mukana. joten ei kun marssia mäkeä ylös.











 Vähän tarkempi kuva äskeisestä kohdin, kohti määränpäätä.
Ja tien oikealla puolella kasvihuoneiden ja peltojen sekä kerrostalojen keskellä yksi pienistä moskeijoista.














Samasta paikasta taaksepäin katsoen. Tuolla kaukana siintää meri :))  eikä se oikeastaan ole edes kaukana mutta täältä katsoen näyttää siltä.













Kasvihuoneiden edestä itään yksi sivutie. Tien päässä näkyi tosi jyrkkä nousu seuraavalle tielle, mutta se ei näy kuvassa. Vasemmalla jkasvihuoneet ja moskeija.

tämä kuvien lisäämisen edestakainen veivaaminen on epämiellyttävää. Bloggeri lataa, ei lataa, lataa... ja olen sulkenut ohjelmaa ja siivonnut konetta välillä yms mutta ei taaskaan hyväksynyt lisää latauksia...









Tien vierellä sijaitsevan kasvihuoneyrittäjän Dodge-kuormuri, joidenkin vuosikymmenten takainen.
















Näkymää taipaleelle taaksepäin, rinnettä alas. Viereisessä kasvihuoneessa kasvatettiin juuri nyt kurkkuja.








Heti kasvihuoneiden jälkeen on kahta puolen tietä marmorilaattavarastoja. Uusia rakenteilla olevia kerrostaloja on joka puolella, ja paljon. Niistä myydään huoneistoja sekä turisteille että paikallisille. Konaklikin laajenee kovaa vauhtia, niin kuin Alanyakin.







jonkin verran eteenpäin käveltyä tuli taas otettua kuvaa taaksepäin, rinnettä alas.











Ja samasta paikkaa mutta enemmän zoomattu kohti merta.










Paikallinen ei-niin-köyhän perheen omakotitalo. Tiilestä ja betonista tehty laatikon mallinen. Tämä näytti olevan kaksikerroksinen ja kolmantena tuo kattokerros joka on usein myös aktiivikäytössä.









Seuraava osuus kävelytaivalta












kävelyosuudella tuli vastaan mm saha jonka pihalla näkyi sekä upeita tukkipuita että kyllästettyä puutavaraa ja kaikkea siltä väliltä. ja ne kaikki paikalliseen tyyliin taivasalla.







Niitä harvoja paikallisia jotka tulivat vastaan tuolla vuoren rinteessä. isä ja poika ensin ja sitten pari naista pienine lapsineen. Yleensä vain lapset katsovat kohti, jos uskaltavat, ja aikuiset kääntävät päänsä poispäin. Ja minulla oli ylläni tuosta +35 asteesta huolimatta pitkälahkeiset farkut ja T-paita. silti monet naiset ajattelevat minun olevan häpeällisen vähäpukeinen. Heillä itsellään on paita ja pitkä hame sekä niiden päällä nilkkoihin asti ulottuva pitkähihainen takki sekä tietysti huivi.






Tässä kohden voin jo nähdä määränpääni eli hotellin viisto katto häämöttää tuolla keskellä kauimpana. tiessä on vielä monta mutkaa ennen perille pääsyä.






Tieltä talojen välistä oikealle eli vuoristoon päin kuvattua. Tuolla takana laskeutuu laakso huomattavasti tätä tietä alemmas.









Tien vierellä pieni yksikerroksinen omakotitalo. Pihalla istuskellut nuori nainen meni kiireesti sisälle kun näki minun tulevan taloa kohti. kävelin nimittäin tien piennarta tuosta talon edestä. En kuitenkaan halunnut järkyttää heitä enempää ottamalla valokuvaa niin että he näkevät.






kuva ei tee oikeutta tuolle kippuraiselle männylle joka oli ottanut paikkansa tien reunasta. Männyn jälkeen rinne laskee jyrkästi alas, kymmeniä metrejä.









Kylämoskeijan pihaa ja rakennuksia.










Turkkilaiset roskaavat ympäristöään hävettävän paljon. useilla heistä ei ole minkäänlaista siisteysmoraalia ympäristönsä suhteen. Jätteitä on luonnossa valtavan paljon ja monissa paikoissa.








Kaupunki tiedottaa asukkailleen noiden puhelin- ja sähköpylväissä olevien kaiuttimien kautta. Siellä naisääni toistelee asioita harva se päivä. itse en saa mitään selvää kuulutuksista. Ja yleensä nimenomaan naisten puheesta on vaikea saada selvää. He eivät kykene ymmärtämään mitä on selkeä puhuminen yms. Yleensa naisten tietotaso ja koulutustaso on täällä heikko. Taisin mainita aiemminkin että vasta julkaistun laajahkon tutkimuksen mukaan nuorten tietämys täällä Turkissa oli matalampaa kuin missään Euroopan maassa. Ja kun siihen lisätään vielä se että naiset eivät aina käy edes peruskoulua tai käy sitä loppuun, niin kyllähän se jälkensä jättää. Onneksi poikkeuksiakin on.





Välillä taas näkymää vasemmalle eli kohti merta ja monien, monien kasvihuoneiden yli.








Aivan hotellin lähistöllä on pieni paikallinen kyläkauppa. Kauppias ja hänen poikansa ovat ystävällisiä ja palvelevat mielellään. Valikoima on riittävä vaikka kauppa on tosi pieni, kioskimainen. ja ne hinnat! Hinnat ovat aitoja turkkilaisia hintoja ja ne ovat hyllyjen reunoissa nähtävillä :))

Tässä marketissa 5 litran vesipullo maksaa puolet siitä mitä hotellin marketissa litran vesipullo. Eilen ostin tästä merketista kassillisen ruokatavaraa samalla hintaa kuin hotellilta kaksi litran vesipulloa.








Tässä marketti vielä ulkoa kuvattuna.










Kauppaa vastapäätä oleva omakotitalo. Omakotitalon takana rinne laskee useita kymmeniä metrejä alas kasvihuoneiden täyttämään laaksoon. heillä on hieno meripanoraamanäkymä.







Viimeiset sadat metrin hotellille...
















Tästä betonitasanteesta puhuin aiemmin... tänään tajusin että se on erään omakotitalon katto. Talo on tuolla "piilossa". Tuosta näkee hyvin paikallisen kattorakentamisen. se on tasainen ja käsittelemätön betonilaatta josta saattaa törröttää ties mitä harjateräksiä. Täällä sataa talviaikaan paljon joten kuivina nuo talot eivät pysy. Ja vaikka olisi pieni talo niin lautasantenni pitää olla... mm jalkapallon takia. Turkkilaiset on fanaattisia jalkapallon katsojia.



Hotellin ja omakotitalon rinteen välistä näkymää hotellin taakse eli vuoristoon päin.